Ruuvipenkin historia

Ruuvipenkin historia

Korvaamaton tyφkalu ja sen synty.

Kenelle ammoisina aikoina tuli ensimmäisenä mieleen kiinnittää työstettävät työkappaleet niin lujasti paikoilleen, etteivät ne pääse liikkumaan sahattaessa, viilattaessa ja porattaessa - siitä meillä ei ole tietoa. Keksijää silti varmastikin hämmästyttäisi se tosiasia, että puhtaasti mekaaninen ruuvipenkki vielä nykyisenä tietotekniikan aikakautenakin on yhä arvossaan niin, ettei edes yksikään elektroniikkaa täynnään oleva työpaja ole ajateltavissa ilman sitä.

Ratkaiseva askel tuiki tärkeän kiinnitystyökalun jatkokehityksessä nykyiseen jalostuneeseen muotoonsa oli kiila- ja vasaratekniikan korvaaminen tapista kierrettävällä ruuvilla. Tämä tapahtui jo keskiajalla. Tekniikan varjopuoli: liikkuvan leuan liike kiinteään nähden tapahtui nivellettynä, ympyrärataa pitkin, jolloin kiinnitettävät työkappaleet tulivat enemmän tai vähemmän vinoon asentoon leukoihin nähden. Vasta suuntaisruuvipuristimen keksiminen 1750 tienoilla sai aikaan läpimurron ja optimaalisen käytännön sovelluksen. Liikkuva leuka kulkee siinä vaakatasossa liikkuvan kelkan varassa.  
  
1830 valmistettiin Englannissa ensimmäinen valurautainen ruuvipenkki. Juoksevaan tilaan saatettu rauta on tunnetusti muotoiltavissa mielivaltaiseen muotoon. Valettaessa syntyy valun sisälle kuitenkin usein onteloita. Valukappale on jäähdyttyään huokoinen ja hauras. Seurauksena on puutteellinen ankarien rasitusten kesto ja jopa murtuminen. Tästä syystä valmistetaan esim. autoteollisuuden turvallisuuden kannalta kriittiset osat ja laadukkaat murtumattomat ruuvipenkit nykyisin teräksestä takomalla. Teräksen rakenne on takomisen jäljiltä homogeeninen. Raskaiden väkivasaroiden ja tiukkatoleranssisten muottien käyttöönotosta alkaen on muottiintakomisen mittatarkkuusongelmakin ratkaistu.

HEUER-ruuvipenkin synty

Iserlohnilaisen kokeilijan ja keksijän Josef Heuerin keksiessä 1925 uudenlaisen takoteräksisen ruuvipenkkirakenteen, jossa oli käänteentekevät kaksois-V-kiskojohteet, oli Sauerlandin Plettenbergissä sijaitseva yritys Brockhaus jo yksi Saksan suurimmista muottitakomoista. Keksinnön merkitys havaittiin kaukonäköisesti: oikeus patenttiin ostettiin 1927 ja tällaisten ruuvipenkkien valmistus aloitettiin. Tämä oli nyttemmin maailmankuulujen ja miljoonittain valmistettujen HEUER-ruuvipenkkien synnyinhetki.

Onnistunut aloitus ja menestyksekäs kehitys 

Aikakirjojen kertomaa: "Samana vuonna ruuvipenkki onnistuttiin suurten ponnistusten jälkeen esittelemään ensi kertaa Leipzigin syysmessuilla. Huomattavia tilauksia saatiin kirjata saman tien." Ei ihmekään, sillä kokonaan teräksestä takomalla valmistettu "HEUER-PRIMUS" oli luokkansa paras tehden nimelleen täyttä kunniaa. Menestys ei antanut Brockhausin tekniikkaväelle rauhaa. Käytännönläheisinä he kehittelivät taaksepäin avautuvan HEUER-Primus-ruuvipenkin ohella toisenlaisen - eteenpäin eli käyttäjää kohti avautuvan - ruuvipenkin. Täten siihen päästiin kiinnittämään ja siinä työstämään myös isompia työkappaleita pystysuorassa asennossa eli työpöydän etupuolella. Uudelle mallille annettiin sattuva nimi HEUER FRONT. 1930-luvun lopulle tultaessa käsiteltävyyttä parannettiin vielä lisää niin että HEUER FRONTista tuli entistäkin monipuolisempi. Niinpä esimerkiksi puristusliikkeeseen saatiin kaksipäisellä puolisuunnikaskierteellä lisää voimaa, tarkkuutta ja nopeutta ja taotuilla putkenkiinnitysleuoilla käyttöalue laajeni entisestään. Erityisiä putkiruuvipenkkejä ei ole sen koommin juuri tarvittukaan. 


Kohti täydellistä työkalua

Brockhaus Heuerin toiminta käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen uudelleen suurella tarmolla. Saksan jälleenrakennus kasvatti ruuvipenkkien kysyntää ennennäkemättömästi. Muun muassa saksalaisista teknisistä tuotteista tuli vientimarkkinoilla ympäri maailmaa jälleen haluttuja niiden laatumääreen "Made in Germany" myötä. Mitä tuohon määreeseen tulee, niin HEUER-ruuvipenkkejä on valmistettu yli 80 vuoden ajan vain ja ainoastaan Saksassa. Edistys valmistusmenetelmissä - erityisesti hitsaus- ja takomistekniikassa - ei antanut keksijä Josef Heuerin levätä laakereillaan, vaan hän kehitti uudenlaisen ruuvipenkin ja haki sille patenttia 1948. Tämän päivän HEUER-ruuvipenkin peruskonseptin pohjana on juuri tuo patentti.  
  
Valmistusmenetelmien optimoinnin ohella Brockhausin tekniikkaväki on tehnyt kaiken aikaa rakenteellisia parannuksia mottonaan "Pieni tekijä, suuri vaikutus". Esimerkiksi ruuvi on laakeroitu painelevyn, jousen ja välirenkaan avulla niin, ettei hukkaliikettä ole havaittavissa enää lainkaan.  
  
Nykyisissä HEUER-ruuvipenkeissä on keskitetty, säädettävissä oleva johdejärjestelmä, taotut putkenkiinnitysleuat vakiona ja suojattu ruuvin tarkkuuslaakerointi. Hoikkarakenteisuus - jonka mahdollistaa taotun johdekiskon upotettu sijoitus - antaa etua kidan syvyyden muodossa.